Mikael Niemi: Populaarimusiikkia Vittulajänkältä (2000), kustantaja Like ja suomentanut Outi Menna. Populaarimusiikkia Vittulajänkältä on humoristinen tarina Matista ja hänen nuoruusvuosistaan 60- ja 70-luvuilla Pohjois-Ruotsissa Pajalan Vittulassa. Matti perustaa bändin ystävänsä, Niilan kanssa ja yhdessä he kokevat kaikenlaisia seikkailuja heidän lapsuus- ja nuoruusaikoinaan. Myöhemmin bändiin liittyy myös Erkki ja Holgeri. Lisäksi he saavat bänditoimintaansa tukea heidän uudelta musiikinopettajaltaan, Gregeriltä. Päähenkilö Matti toimii kirjassa myös minä-kertojana.
Tämän teoksen maailmassa tyttönä tai naisena oleminen on nykymaailmaan verrattuna selvästi erilaista, koska teoksessa kuvaillaan monen naishenkilön olevan kotiäitejä tai emäntiä. Tarinassa ei ole montaakaan tyttöä tai naista, kenen kuvaillaan tekevän töitä talon ulkopuolella. Tämä käsitys on muuttunut kirjan tarinoista kertovilta ajoilta. Poikana tai miehenä oleminen edellyttää teoksessa miehekästä olemusta ja toimintaa, kuten voimakkuutta, ahkeruutta ja hyvää viinapäätä. Jos joku poikkeaa näistä arvoista tarinassa, saa hän useimmiten kuulla siitä halveksuntaa. Kaikki tarinan mieshenkilöt täten yrittävät toimia parhaansa mukaan näiden arvojen mukaisesti, vaikka se ei aina hyödyksi olekaan.
Päähenkilön, eli Matin identiteettiin ja ratkaisuihin vaikuttavat hänen omat ajatukset, mielipiteet ja päätökset. Esimerkiksi hän perustaa bändin, koska tykästyi musiikkiin kuunneltuaan Beatlesin "Rock 'n' Roll Music" -singlen. Hänen ajatusmaailmansa käy ilmi monessa kohtaa, koska hän toimii minä-kertojana, jolloin hänen ajatuksensa kerrotaan suoraan kiertelemättä. Matin toiminta on toisinaan edesvastuutonta ja äkkipikaista, mikä johtuu pitkälti hänen nuoresta iästään ja kokeilunhaluisuudestaan.
Kirja on selvästi miesvaltainen, koska kaikki päähenkilöt ja suuri osa sivuhenkilöistä on miehiä tai poikia. Myös sukupuolten välisissä suhteissa tarinan miehillä on paljon enemmän päätäntävaltaa ja erioikeuksia kuin naisilla. Näistä asioista ilmenee sukupuolten väliset tasa-arvoerot 1960- ja 70-luvuilla. Miesvaltaisuuden takia kirjassa monet asiat esitettiin kaunistelematta, kirosanoja käyttäen ja toisinaan jopa hieman alentavaan sävyyn.
